PUHEENJOHTAJALTA: Seminaarin jälkiviisaat
15.2.2013
Puheenvuoroja johtajuudesta-seminaaristamme on nyt kulunut reilut kaksi viikkoa. Olemme saanet valtaisan vyöryn positiivista palautetta ja olleet näkyvästi esillä paikallislehdistössä. Meidän toivotaan järjestävän tilaisuus myös ensi vuonna ja näin tulemme tekemään. Erilaisen, vähintään yhtä hyvän ja taatusti näiden kulmien parhaan!Haluan vielä kiittää kaikkia seminaarin valmisteluun ja myyntiin osallistuneita. Erityinen kiitos kaikille seminaarivieraille ja –puhujille, Teille, jotka tämän tilaisuuden loitte! Juuri päättyneen lentomatkani ratoksi palasin vielä kerran seminaaritunnelmiin katsomalla läpi päivän annin videolta. Tulemme jakamaan osan näistä tallenteista näillä sivuilla teille kaikille. Puheenvuorot olivat monipuolisia ja kukin puhuja käsitteli teemaansa omakohtaisen kokemuksen tuomalla intohimolla. Itselläni heräsi monia ajatuksia ja päällimmäisenä jäi mieleen: Pata Degerman: ”Jos ei koskaan kysy, ei koskaan voi saada mitään. Jos ei koskaan kerro, kukaan ei tiedä mitään. Jos ei tee mitään, mitään ei voi tapahtua”. Anssi Vanjoki: ” Töissä pitää olla kivaa!” Henrik Dettmann: ” En koskaan etsi pelaajasta sitä mitä hän ei osaa, keskityn löytämään jokaisesta pelaajasta sen missä hän on hyvä!” Itsestäänselvää? Ei ollenkaan. Ainakin itse pysähdyin miettimään toiminko näin ja luonko ympärilleni edellytyksiä mm. sille, että töissä on kivaa. Mielestäni usein toimin, joskus en. Taatusti haluan yrittää. Henkan teesin olen kyllä tiedostanut, mutta liian usein unohtanut. Töissä, kotona ja koriskuvioissa. Myönnän ja parannan. Yksi seminaarimme teemoista oli intohimo toiminnan kehittämisessä. Olen varmasti ollut onnekas, koska koko työurani olen saanut työskennellä ihmisten parissa, joiden intohimo tekemiseen näkyy ja loistaa, toisinaan myös räiskyy! Nämä fantastiset ihmiset ovat myyneet, markkinoineet ja kehittäneet maailman parhaita matkaviestimiä, mobiilipalveluita ja urheiluvälineitä, toimineet taloushallinnossa, tehtaassa, keittiössä ja joka puolella. Tähän samaan intohimoon törmään koripalloasioissa jatkuvasti: seuran kokouksessa, katsomossa, valmentajien kanssa jutellessa, joka paikassa! Ihmiset ovat täynnä ideoita ja ehdotuksia. Sitä tulvii, mutta aina ei ymmärrä ja ehdi ohjata tulvaa oikeaan suuntaan. Olemme saaneet paljon aikaan, mutta matkalla päämääräämme meillä on myös erittäin isoja haasteita. Toivon, että emme anna näiden haasteiden lannistaa ja voimme auttaa toisiamme uusien ratkaisuiden löytämiseksi ja laittaa asioita toimeksi. Välillä tulee vastaan sitä Patan kertomaa ”paskaa hommaa”, mutta koripalloseurana voimme menestyä vain kannustamalla ja ruokkimalla toistemme innostusta. Kukaan ei jaksa, jos ei ole motivaatiota. Ja jotta voi leikkiä, ensin pitää kasata autorata;-) Hauskaa hiihtolomaa kaikille! JVpj